Astalankennel

Eipä arvanneet tyttöset aamulla, mihin tutut aamupuuhat heidät kuljettavat! Eväsleipien pakkaus, kahvin porina, teepannun hyrinä, termoskannujen kolahtelu ja  repun pakkaus puoli kuuden aikaan aamulla enteilivät vauhdikasta metsäpäivää ja muutaman viikon tauon jälkeen koirat olivat enemmän kuin valmiita hyppäämään auton perälle ja sieltä tuttuun tapaan pupujahtiin, vaan kuinkas kävikään
Peräluukun auettua ei näkynyt metsää, ei tutkapantoja eikä nuotiopuitakaan ja hieman kyllä ihmetytti emännän vaatetuskin, mutta toisaalta -ympärillä näkyi valtavasti koiria ja hajuja oli kyllä ihan riittämiin, joten kukapa tietää, mitä tästä vielä seuraisi

Ja seurasihan siitä -ulkotilat vaihtuivat sisätiloiksi ja ihmis- ja koiramäärä senkun kasvoi, talutin vaihtui upouudeksi Rescoksi ja emäntä kehui taukoamatta  -ei siis hätää -tätähän on treenattu ja mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, luvassa on herkkupaloja ja paljon! 

Kevään ensimmäinen ja MInin ihan ensimmäinen näyttelyreissu sujui mallikaasti ja kotiin tuomisina oli jos jonkinlaisia ruusukkeita. Isosisko, Soturityttö Xena, yhtä näyttelykertaa kokeneempi, esiintyi sekin hienosti ja kisasi siskoaan vastaan iloisesti häntää heilutellen.

Parasta reisussa oli tietenkin yhdessä matkaaminen ja sukulaisten kohtaaminen -Yesmin, Xio ja Xenja olivat nekin vaihtaneet metsäpuuhat näyttelyhommiin ja yhdessä vaiheessa kehää kierettiin yhdessä siskojen ja velipojankin kanssa. Hyvältä me näytettiin yhdessä -saatiin siitäkin joku ruusuke ja muistinko mainita, makupaloja

Nyt ollaan taas kotona ja metsäänkin päästiin -taluttimessa tosin, mutta tuoksuu se pupu siinäkin -on se vain aika vahva tuo meidän emäntä ja on sillä kova ääni!

4. huhti, 2015
MInin (Yötuulen) ensimmäinen "metsästystalvi" on ollut täynnä seikkailuja lumisissa metsämaisemissa. Viikonloppuisin ja välillä arkiaamuisinkin perheen nuorimmainen on saannut tutustua leikin ja yhdessäolon varjolla hännän pyöritystä kiihdyttäviin metsän hajuihin ja vaikka Ruotsalon maisemissa eivät jäniskannat suuret olekaan, on nenän eteen silloin tällöin osunut sopiva yöjälki, joka on vienyt pennun mennessään. Vielä on muutama viikko aikaa vahvistella aisteja ja jättää sopivia muistijälkiä aivoihin kutittelemaan
Soturityttö (Xena) puolestaan on viihtynyt metsässä ihan muissa puuhissa kuin leikeissä ja siitä onkin kehittynyt vahva ja sitkeä ajuri, jonka karkean äänen joukkoon on alkanut ilmestyä jo vähän korkeampiakin sävyjä. Vuosi on lyhyt aika, mutta pennusta metsäkoiraksi kasvussa muutokset ovat suuria -leikki muuttuu päämäärätietoiseksi työskentelyksi ja

ihanat metsäpäivät pitenevät

 -vapaa-ajan ongelmilta vältytään siis jatkossakin
31. tammi, 2015

Elokuu ehti vaihtua jo syyskuuksi ja aikaiset aamuherätykset koukuttavat aamu-unisimmankin -aamukasteentuoksuinen metsä, auringonsäteissä kimaltavat hämähäkinseitit, auringonvalossa viipyilevä usva ja syysmuuttoa puuhailevien kurkien kujerrus -KIITOS ihana pieni metsäkoirani, että olet aina valmis jakamaan nämä hetket kanssani:)

Soturitytön treeni on hyvässä käynnissä ja metsäreissuja on kertyt kalenteriin lukuisia. Ikioma Ultrapointtinikin on ahkerassa käytössä ja alan pikkuhiljaa olla sinut sen kaikkien hienojen ominaisuuksien kanssa!

Pikkukoirien treeni sujuu sekin mallikkaasti ja "Pennusta metsäkoiraksi" -kouluttamisen ensiaskeleet kuljettavat emännän päivittäin kannon nokkaan istuskelemaan. Mini, Kiira ja Janni ovat rohkeita metsän tutkijoita ja päivä päivältä leikki kulkeutuu syvenmälle metsän siimekseen. Jännityksellä odotan sitä hetkeä, kun juoksureitti ensi kerran leikkaa pupun askeleet -sitä odotellessa!

~Syksy on ja kesä on pois
talvea ootellaan
Linnut on hiljaa, peltojen viljaa
kuu katsoo taivaaltaan~

7. syys, 2014

Auringonpaistetta, uintia, metsäretkiä ja mustikanpoimintaa -niistä on hyvät kesäpäivät tehty. Yötuuli, Yakira ja Ystävä harrastavat onneksi kaikki samoja lajeja, toisin kuin omat lapset aikoinaan, joten vuorokauden tunnit riittävät mainiosti pentujen kanssa puuhailuun. 

Helteet ovat lämmittäneet kotirannan sopivan lämpöiseksi uimaopettajalle, niinpä pentujen uimakoulu käynnistyi eilen. Reippaita uimareita olivat kaikki heti ensi polskaisusta alkaen -seuraavaksi keskitytään ehkä tekniikkaharjoituksiin ja laajennetaan uintirepertuaalia koirasta sammakkoon:)

Luoksetuloakin on harjoiteltu ahkerasti ja vaikka itse sanonkin, aika hyvällä menestyksellä! Makupalat maistuvat ja vihellys kuuluu kauas -tällä yhdistemällä jatketaan treenejä, kun retket pidentyvät ja reviiri laajenee. Tänään käytiin jo mustikkametsässä ja hauskaa oli koirilla ja poimijalla. Mustikat putosivat kippoon vauhdilla ja lähes yhtä vauhdikkaasti ne sieltä katosivat pikkukoirien suihin. Hetken harjoittelun jälkeen oikea poimimistekniikka aukeni neljalkaisille ja sen jälkeen varvut saivatkin kyytiä pikkupetojen käsittelyssä ja taipuivat lopulta uupuneiden marjastajien alle tarjoten pehmoisen makuupaikan lepohetkeen  metsän siimeksessä.

Iltalenkillä isosisko-Xena osallistui innokkaana pikkuisten leikkeihin toisin kuin Glory, Peppi ja Nöpö, jotka kauhulla seurasivat pyörremyrskyn lailla etenevää tuholaislaumaa.

Päivän puuhailut on jälleen puuhailtu ja pennut ovat onnelllisina unten mailla. Astalan kennelissä kaikki hyvin
1. elo, 2014

ja pienenee -tänään laskin kuuteen ja siihen se sitten jäikin! Tai oikeastaan viiteen:yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi ja Mini, Astalan Yötuuli, joka pikkuhiljaa opettelee kotieloa oman lauman jäsenenä. Tänään kotimatkalle lähtivät Urkki ja Simo (Yllätys & Zuffeli), kaksi komeaa pojua ja suurta persoonaa, jotka valloittavat sydämiä tästä eteenpäin Haminassa ja Huittisissa uusien, ihanien isäntien ja emäntien hoivissa. Huomenna on edessä jälleen aurinkoinen päivä, joka kuljettaa Zulu-pojan uusiin seikkailuihin. Tämä yö nukutaan kuitenkin vielä pentukavereiden Yötuulen, Ystävän, Yakiran, Zafiran ja Zetkan kanssa omassa pentukodissa, tuttujen ja turvallisten hajujen ja äänien ympäröimänä.

"Lullaby, and good night, you are mother's delight
I'll protect you from harm, and you'll wake in my arms"

27. heinä, 2014